CAVALIER KINGCHARLESINSPANIELI

Rodun historiaa

Jo 1400-luvuilta löytyy maalauksia eri puolilta Eurooppaa pienistä kääpiöspanieleista, jotka ovat nykyisen cavalier kingcharlesinspanielin esi-isiä. Pienet spanielit olivat Euroopan hoveissa suuressa suosiossa erityisesti hovinaisten seuralaisina ja lämmittäjinä.

Britannian hoviin pienet spanielit toi maan ranskalaissyntyinen kuningatar Henrietta Marie, jonka poika tuleva kuningas Kaarle II oli jo lapsuudessaan näiden ympäröimä. Kuningas Kaarle II:lla oli pieniä spanieleita jatkuvasti seurassaan ja hän sääti lain, jonka mukaan näillä kääpiöspanieleilla oli vapaa pääsy joka paikkaan valtakunnassa. Rotu on saanut nimensä juuri tältä kuninkaalta (King Charles II).

1700-luvun loppupuolella esiintyi erityyppisiä spanieleita; suuria ja pieniä vesispanieleita, springerspanieleita ja cockerspanieleita sekä kingcharlesinspanieleita. Tiedetään, että viimeksi mainitut työskentelivät ylösajavina ja noutavina koirina. Blenheimin palatsissa kasvatettiin pitkään pieniä punavalkoisia spanieleita ja näiden mukaan punavalkoinen cavalierikin on saanut nimensä. Tarina kertoo, että cavalierin päälaella oleva väritäplä on saanut alkunsa Marlboroughin herttuatar Sarahin sormenjäljestä. Näihin aikoihin alkoi pikku spanieleiden tyyppi yhtenäistyä.

The Toy Spaniel Club perustettiin vuonna 1886 ja jokaiselle neljästä eriväristä annettiin oma nimi. Nämä olivat King Charles (black and tan), Prince Charles (tricolour), Blenheim (punavalkoinen) ja Ruby (punainen). Silloin oli muodissa lyhytkuonoinen pyöreäkalloinen kääpiöspanieli. Vasta 1926 ryhdyttiin Isossa-Britanniassa järjestelmällisesti jalostamaan alkuperäisen mukaista pitkäkuonoisempaa ja tasakalloisempaa tyyppiä palkitsemalla rahapalkinnolla Cruft’sin näyttelyssä paras alkuperäistä tyyppiä edustava koira.

Vuonna 1928 perustettiin The Cavalier King Charles Spaniel Club ja cavalier kingcharlesinspanielille tehtiin oma rotumääritelmä. Vuonna 1945 the Kennel Club vahvisti sen virallisesti.

Suomeen ensimmäiset cavalierit tuotiin Britteinsaarilta vuonna 1952. Kasvatus lähti käyntiin

hitaanlaisesti ja vasta 1970-luvun puolivälissä voitiin huomata rodun suosion nousua hiljalleen. Vuonna 1981 rekisteröitiin 356 cavalieria, vastaava luku kymmenen vuotta myöhemmin oli kolminkertainen 1104 kpl. Suomen Kennelliiton rekisteröintien mukaan rotu on ollut 1990-luvulla Suomessa kymmenen suosituimman joukossa.

Duke of Marlborough yhdeksäs ja hänen perheensä yhdessä heidän Blenheim kääpiöspanielinsa kanssa. Teoksen maalasi perheen Blenheim palatsissa Britanniassa John Singer Sargent	Nuori kuningas Charles II ja hänen rakastetut lemmikkispanielinsa maalasi vuonna 1635 Sir Anthony Van Dyck

Cavalier rotuna

Suomessa cavaliereja on rekisteröity viimevuosina noin 670- 790 yksilöä vuodessa.

Cavalier on vilkas, ystävällinen ja erittäin seurallinen pieni koira. Se on hyvin liikkuvainen ja sopii mainiosti esim. lenkkeilykaveriksi. Cavalierit ovat menestyneet hyvin myös agilityradoilla, ja TOKO (tottelevaisuuskoulutus) sopii niille erittäin hyvin.

Näppärän kokonsa vuoksi sitä on helppo kuljettaa mukana, se on sopeutuvainen ja tottuu nopeasti uusiin tilanteisiin. Aikuinen koira painaa 5 - 8 kg rotumääritelmän mukaan, mutta käytännössä hieman enemmän ja se on n. 30 cm korkea. Pää on erittäin vaikuttava suurine lempeine silmineen. Korvat ovat pitkulaiset runsaskarvaiset. Koiran runko on lyhyehkö ja kylkiluut kaarevat. Cavalier on normaali terverakenteinen, hyvin liikkuva koira. Turkki on silkinpehmeä ja korvissa, raajoissa, rungon alla ja hännässä on runsaat hapsut. Turkki on laadultaan helppohoitoinen eikä sitä trimmata. Se kaipaa kampaamista pari kertaa viikossa. Värejä tai väriyhdistelmiä on neljä: blenheim, joka on punavalkoinen, tricolour, joka on musta-valkoinen punaisin merkein, ruby on kokonaan punainen ja black & tan musta punaisin merkein. 

Cavalier sopii niille, jotka haluavat pienikokoisen, kaikille yhtä ystävällisen, reippaan ja erittäin seurallisen koiran. Jos käy päivätyössä, voi varautua siihen, että saa viettää vapaa-aikansa tiiviisti sen kanssa ja silloin toinen cavalier seuraksi on hyvä ratkaisu. Cavalier sopii myös lapsiperheisiin, kunhan aikuiset valvovat, että koira saa nukkua ja olla rauhassa aina kun se itse haluaa. Cavalier ei sovi pihakoiraksi, ei vahtikoiraksi eikä suojelukoiraksi. Se kaipaa seuraa ja ystävällistä huolenpitoa. Se on erittäin lempeäluonteinen eikä kestä kovia otteita. Cavalier on lemmikki kirsusta hännänpäähän!